torstai 23. marraskuuta 2017

Oulun abipäivien antimia

Abipäivillä lunta tuiskutti.

Torstaina 2.11. koulumme abiturientit saivat mahdollisuuden tutustua Oulun yliopistoon. Päivämme alkoi jo ennen aamuseitsemää, kun kokoonnuimme koululle, josta jatkoimme matkaa bussissa istuen. Osa taittoi matkan nukkuen, osa musiikkia kuunnellen. Muutamat olivat jo hyvin innoissaan tulevasta päivästä ja innostunut puheensorina täytti auton. Bussimatkalla saimme nauttia myös pakkaspäivän auringonnoususta.
     Saavuimme Oulun yliopiston Linnamaan kampukselle noin kello 10 aikaan aamulla. Emme olleet ainoita vierailijoita, minkä huomasi heti ihmispaljoudesta. Sulauduimme kuitenkin hyvin joukkoon ja itse en aina edes erottanut yliopiston opiskelijoita, opettajia ja abipäivien vierailijoita toisistaan.
  Yliopiston käytävät olivat täyttyneet eri alojen “standeistä”, joilla itse opiskelijat olivat esittelemässä omaa koulutusalaansa, jakamassa esitteitä sekä karkkia. Tämä oli loistava tilaisuus esittää mieltä askarruttaneita kysymyksiä liittyen vaikkapa opiskelijaelämään, itse koulutusalaan tai pääsykokeisiin.


Arkkitehtuurin koulutuksesta informoimassa.

  Standeillä kiertelyn lisäksi, luentosalit täyttyivät noin puolen tunnin mittaisista laajemmista koulutusalaesittelyistä ja ennakkoluulottomista abiturienteista sekä kiinnostuneista opettajista. Esittelemässä oli useasti joko alan opiskelijoita tai opettaja. Ohjelmaa oli läpi päivän eikä tekemisen puute päässyt yllättämään kertaakaan.

Kahoot-visaa käytettiin hyväksi kauppatieteiden koulutuksen luennolla.

 
Henkilökohtaisesti olin hieman pettynyt abipäiviin, sillä olin odottanut päivältä enemmän. Bussimatkat veivät yhteensä lähes seitsemän tuntia, kun taas yliopistolla vietimme vain reilut neljä tuntia. Osa koulutusalaesittelyistä oli hyvin mielenkiintoisia ja tarjosivat uutta, mutta joukkoon mahtui myös muutamia, joiden sisältö oli suoraan kuin yliopiston nettisivuilta.

Toisaalta, kyseinen torstai oli myös toivoa täynnä. Minulla sekä monella muulla vahvistui entisestään käsitys omasta tulevaisuuden koulutusalasta. Pääsimme sukeltamaan päiväksi yliopiston maailmaan ja seuraamaan tapahtumia ruohonjuuritasolta. Alojen opiskelijat jakoivat paljon arvokasta tietoa itse opiskelusta ja henkilökohtaisista kokemuksistaan, joita netistä tai esittelylehtisistä vähemmän löytää. Esimerkiksi lääketiedettä on mahdollista päästä opiskelemaan B:n papereilla ja alle 7.0 lukion päättötodistuksen keskiarvolla. Vähintäänkin pitkän päivän jälkeen uni maittoi.

Roosa Moilanen 3A

Kuvat: Tuukka Nerg

perjantai 17. marraskuuta 2017

Lyska maailmankartalle

Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset julkistettiin tänään. Suomen parhaan tuloksen sai tänä syksynä lyskalainen Juhani Isojärvi, joka kirjoitti kahdeksan laudaturia. Oppiaineisiin lukeutui äidinkielen lisäksi luonnontieteellisiä aineita ja vieraita kieliä. Huikea suoritus! Lyseonpuiston lukiosta valmistuu tänä syksynä 56 ylioppilasta.


Lyseonpuiston lukiosta valmistuu tunnetusti monenlaisia taitureita. Pala Lyskaa löytyy nyt myös kirjallisuuden kunniagalleriasta. Lyskalta valmistunut Hanna Kauppinen on tänä vuonna palkittu Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnolla teoksesta Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut.

Lyskalta valmistuneiden joukkoon kuuluu myös huippupianisti Väinö Jalkanen, joka raivasi tiensä välieriin saakka arvostetussa Maj Lind -pianokilpailussa. Jalkanen piti koulullamme 9. marraskuuta Spektri-konsertin, josta kuultiin esimakua jo edellisenä päivänä, kun Jalkanen soitti opiskelijoille muutaman valitun kappaleen.

Pianisti Väinö Jalkanen. Kuva: Lotta Laitila

Spektri.png
Lyskan opiskelija Vilma Karlssonin kuvitus.

perjantai 10. marraskuuta 2017

Lyskalainen muraali ilmestyy Veljeskotiin

Aikomus

Olen ryhmässä kaksi. Tarkoituksenamme on suunnitella ja toteuttaa Kuntotie 1 kuntoutuskeskuksen liikuntasalin seinään maalaus, josta keskuksen asiakkaat ja työntekijät iloitsisivat.

Salin muu sisustus ja valaistus tuli myös ottaa huomioon maalauksessa - värien kannattaisi olla mahdollisimman sopusoinnussa muun salin värimaailman kanssa. Meidän tuli huomioida myös se, etteivät värit olisi liian tummia tai muodot liian yksityiskohtaisia, sillä maalauspaikka on hieman hämärämmässä osassa huonetta.


Suunnittelu

Teimme ensimmäisellä tunnilla kukin kolme eri luonnosta siitä, minkälainen seinämaalaus voisi olla. Ryhmissä päätimme luonnoksista kuusi sopivinta, jotka esittelisimme toimitilan asiakkaille ehdotuksina sekä esimerkkeinä siitä, mitä tilaan voisi tulla.

Asiakkailla, joita me pääsimme ryhmän kanssa haastattelemaan, ei ollut erityisen paljon mitään tiettyjä toiveita tai ehdottomia kieltoja seinämaalauksen teemasta tai aiheesta, mutta tuli ilmi, että he toivoisivat jotain esittävää lappilaista, mahdollisesti keväistä, luontomaisemaa.

Näillä päivitetyillä tiedoilla lähdimme uudelleen ryhmissämme miettimään, minkälaista teosta voisimme tarjota asiakkaallemme. Käytimme lähtökohtana aikaisempaa luonnosta, jossa ilmeni valmiiksi jo värimaailmakin, ja lähdimme siitä liikkeelle.

Kokosimme valmiista seinämaalaussuunnitelmasta teoksineen ja värikarttoineen planssin, johon kuului myös lyhyt selitys suunnitelmasta nimineen kaikkineen. Oman ryhmäni teoksen nimeksi päätimme “Kurjet suolla” ilmiselvistä syistä, ja koska ajattelimme sen miellyttävän kokonaisuudessaan asiakastamme.


Äänestyksen lopputulos

Asiakkaat valitsivat muraalikseen teoksen “Sininen hetki”. Mielestäni se oli hyvä valinta, sillä se edusti hyvin lappilaista luontoa mutta minimalistisella ja selkeällä tavalla, joka olisi myös sopivan haastava toteuttaa käytännössä. Siinä oli huomioitu hyvin huoneen muu sininen sisustus sekä tulevan muraalin sijainti ylätasossa, sillä teoksessa maisema oli kukkulan huipulta.

Kun kuulimme äänestyksen tuloksen, valitun teoksen tehneen ryhmä esitteli teostaan ja sen toteutussuunnitelmaa tarkemmin. Esitimme sitten tarkentavia kysymyksiä ja aika lailla kaikki tuntui selkiintyvän.

Seuraavaksi oli aika toteuttaa itse muraali.


Luonnostelu

Päivämme alkoi Kuntotiellä tuntia liian aikaisin, sillä tellinkejä ei ollut vielä ehditty paikan päällä asettaa tullessamme. Se ei kuitenkaan meitä lannistanut, vaan heti kellon lyödessä viisi ryhdyimme toimeen.

Teimme ensin seinälle maalarinteipillä “gridin” eli ruudukon, joka helpottaisi teoksen suurentamista seinälle. Luonnostelimme hiilellä seinälle sen jälkeen itse teoksen ja sekoitimme maalit valmiiksi.


Maalaaminen

Toisena päivänä tullessani jatkamaan, muut olivat jo hienosti päässeet alkuun ja itse asiassa aika pitkällekin. Suurin osa taustoista oli valmiiksi maalattu. Itse ryhdyin vaaleimpien osien ja puiden maalaamiseen. Lauantaina lähdin myös maalaamaan, jolloin maalasin pikkuporoa ja täpliä muihin poroihin.

Sunnuntaina viimeistelin teosta muiden kanssa siistimällä teoksen reunoja, värikorjaamalla ja edelleen täplittämällä. Yhden maalaustoverin kanssa myös maalasin nimikylttiä, joka teokseen liitettäisiin. Sitten teos olikin valmis ja oli aika kerätä tavarat kokoon ja alkaa siistiä paikkaa.


Teoksen paljastaminen

Maanantaipäivänä 30.10. matka kulki taas kerran kohti Kuntotie 1, mutta tällä kertaa olimme vain läsnä paljastamassa (lähes) koko kurssin yhteisvoimin muraali asiakkaille virallisesti.

Kolme meistä lähti kertomaan tarkemmin teoksesta asiakkaille sekä kiittivät kaikkien puolesta tästä ainutlaatuisesta ja mukavasta tilaisuudesta, ja samoin kaksi keskuksen työntekijöistä lausuivat omat kiitoksen sanansa muraalin toteutumisesta.


Jälkikatsaus

En ollut ensin aivan varma, olisiko mukavaa tehdä muraali näin suuren kurssin kanssa, koska silloin ei yksittäisille henkilöille välttämättä jäisi paljon taiteellista vapautta, tai ylipäätään tekemistä. Mutta mieleni muuttui sen jälkeen, kun suunnitelma oli valittu ja itse muraalin maalaaminen alkoi. En ole koskaan ollut erityisen hyvä tai innokas maalari, mutta koska teos oli sen verran selkeä, sen tuottaminen oli yllättävän mukavaa ja erityisesti hyvässä seurassa.

Uskon, että muraali meni oikeaan paikkaan, jossa siitä todella voidaan nauttia ja hyötyä. Oli siis kunnia päästä ilahduttamaan paikan asiakaskuntaa. Ennen kaikkea tämähän oli kuitenkin juuri meille suuri ja ainutlaatuinen tilaisuus tehdä jotain hienoa ja erityistä - ja jotain mistä ylpeillä jopa CV:ssä

Muraalia työstänyt kuvislinjalainen Juuso iloitsee teoksen valmistumisesta.