keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Lyseonpuiston lukion 110-vuotisjuhla

Torstaina 29.11. juhlistimme 110-vuotista Lyseonpuiston lukiota. Juhlan kunniaksi koulullamme järjestettiin tilaisuus, jossa saimme nauttia mm. emerituspäätoimittajan puheesta, opiskelijoiden tekemästä taiteesta ja tietenkin koulumme yhtyeen upeasta musiikista. Äidinkielen opettaja Hanna Huhtinen aloitti tilaisuuden toivottamalla kaikki tervetulleeksi ja kertomalla koulumme pitkän historian ensimmäisistä vuosista. Puhetta seurasi tilaisuuden ensimmäinen musiikkiesitys, jossa koulumme yhtye esitti Esa Tikkalan säveltämän ja Ritva Puron sanoittaman kappaleen “Laulu Lyseonpuiston aamuun” solistinaan kaunisääninen opettajamme Annukka Kurvinen.  

Esityksen jälkeen matkamme Lyseonpuiston historian läpi jatkui 50-luvulle, jolloin nykyinen koulurakennuksemme otettiin käyttöön. Hanna Huhtinen kertoi pilke silmäkulmassa, kuinka koulunkäynti on niistä ajoista muuttunut. Esimerkiksi tänä päivänä yleinen purkan jauhaminen, kapeat pillihousut ja huulipunan käyttö oli koulussamme 50-luvulla hyvin paheksuttavaa. Seuraavaksi saimme kuulla 50-lukuun sopivaa musiikkia: laulutrio Petteri Maijala, Inka Kurt ja Jade Kekäle esittivät meille Olavi Virran kauniin kappaleen “Vihreät niityt”. Säestyksestä vastasivat Viola Forest, Eero-Kalle Bergman ja Ville Saunavaara.

Perinteisen juhlapuheen piti emerituspäätoimittaja Tapani Ruokanen. Hän kertoi puheessaan mystisestä “Lyskan hengestä”, periksiantamattomuuden merkityksestä ja parempaan tulevaisuuteen uskomisesta. Ruokanen kertoi myös, kuinka läpi koulumme historian olemme kokeneet suuria muutoksia, joihin meidän on täytynyt sopeutua. Tämä sopeutumisen tarve on muovannut koulustamme juuri sellaisen kuin se tänä päivänä on: jokainen Lyseonpuiston lukion opiskelija saa kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen omana itsenään. Lisäksi Ruokanen vertasi kouluamme Harry Potter -romaanien kouluun, Tylypahkaan, jossa hyvällä yhteishengellä ja periksiantamattomuudella taistellaan yhteistä vihollista, Voldemortia vastaan. Lyseonpuiston lukiossa yhteinen vihollinen ei kuitenkaan ole Hän-joka-jääköön-nimeämättä, vaan tietämättömyys, röyhkeys ja itsekkyys, eli sivistymättömyys.

Ruokasen puheen jälkeen siirryimme 60- ja 80-luvuille, kun kitaristi ja laulaja Eero-Kalle Bergman, viulistit Senja Lundin ja Ella Kraatari sekä sellisti Viola Forest valtasivat estradin. Tunnelma kohosi kattoon ja hymy levisi – ainakin minun – huulille, kun kappaleen “Yesterday” ensimmäiset soinnut kajahtivat ilmoille. Seuraava upea kappale oli Toto-yhtyeen “Africa”, jonka meille esittivät Eero-Kalle Bergman, Lotta Ristolainen, Viola Forest, Ville Saunavaara, Petteri Maijala, Sonja Alasalmi, Inka Kurt ja Priita Räihä.

Lyseonpuiston lukion alumnit, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sekä alumnien puheenjohtaja Seppo-Heikki Salonen luovuttivat koulullemme kunnialaatan, jolla muistetaan entisten opiskelijoiden urheilumenestystä. Laatta tullaan kiinnittämään koulun seinään muistuttamaan meitä siitä, että jokainen meistä, yksin ja yhdessä, voi menestyä elämässä, jos vain uskaltaa antaa kaikkensa ja uskoa tulevaisuuteen.

Juhlatilaisuudessa julkistettiin Kristiina Tikkalan johdolla koulumme historiaa kuvittavat kuvataiteen opiskelijoiden teokset. Vuoden 1914 koulurakennusta kuvaavan kauniin teoksen takana ovat Milja Sääskilahti, Elena Heikkilä ja Veera Pallari. Ilona Maunulan, Rasmus Kuhan ja Jasmin Mäkitalon teoksessa taas on nykyinen koulurakennuksemme, joka valmistui 50-luvulla. Opettajia ja oppilaita kuvaavan teoksen ovat tehneet Tommi Pikkuhookana, Nico Laulajainen ja Iina Tanhua. Joni Pyhäjärven, Antti Nuortin ja Anni Ruuskan teospari ilottelee kirkkailla väreillään. Elina Jääskeläisen ja Miitta Kotajärven teoksessa ylioppilaslakit lentävät korkealle kohti koulumme kaunista kattoa. Teokset päätyvät aikanaan ansaitsemalleen paikalle ruokalan seinälle.

Tämä musiikintäyteinen matka Lyseonpuiston lukion 110-vuotisen historian läpi saatiin viimein päätökseen, kun opiskelijat, opettajat ja juhlavieraat yhtyivät laulamaan maakuntalaulun “Kymmenen virran maa”. Taidokkaasta pianosäestyksestä vastasi Veikko Virtanen. Kuten Tapani Ruokanenkin puheessaan totesi, Lyseonpuiston lukio voi nyt rauhassa valmistautua seuraaviin 110 vuoteen Lapin suurimpana lukiona. Sitä varten meidän tulee muistaa seuraavat asiat: Emme opiskele lukiota, vaan elämää varten, sillä keräämme mittaamattoman arvokasta sivistyksen pääomaa. Aina on syytä uskoa omiin kykyihin ja parempaan tulevaisuuteen, vaikka tilanne vaikuttaisi kuinka epätoivoiselta. Ja lopuksi, lukio auttaa meistä jokaista löytämään oman polkunsa elämässä ja kulkemaan omilla jaloillaan. Näiden neuvojen myötä haluan toivottaa vielä kerran onnea 110-vuotiaalle Lyseonpuiston lukiolle!

Anni Aittaniemi

maanantai 29. lokakuuta 2018

Johtajuusoppia rapakon takaa

Noin vuosi sitten sain ropo-tuokiossa kuulla Future Leaders-kesävaihdosta. Vaihto kuulosti heti alusta alkaen minulle sopivalta, sillä sen aiheena oli johtajuus ja aktiivinen kansalaisuus. Pohdin muutaman päivän, että kannattaakohan minun hakea mukaan vai ei. Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa, että onneksi hain, sillä kesä 2018 oli aivan uskomaton!

Hieman kesäkuun puolenvälin jälkeen oli aika pakata laukut ja sanoa heipat perheelle ja kavereille kuuden viikon ajaksi. Lähtöpäivänä koin varmaan kaikki mahdolliset tunteet. Olin innokas, mutta samalla vähän pelotti ja jännitti lähteä yksin reissuun. Lentokentällä puolestaan oli tosi haikea fiilis, ja ajattelin, että mitä ihmettä oon oikein tekemässä?  Kun näin Helsinki-Vantaalla kaikki muut stipendiaatit, olin jo täynnä intoa. Nyt sitä mentäisiin ihan oikeasti!

Vuoden 2018 Future Leadersit valmiina lähtöön!


Kun vihdoin ja viimein reilun 15 tunnin matkustamisen jälkeen saavuimme Washingtoniin väsymys oli erittäin vahvasti läsnä. Väsymys ja nälkä hävisi kyllä siinä hetkessä, kun pääsin tapaamaan isäntäperheeni ensimmäisen kerran. Oli ihana huomata, että minun tuloa oli oikeasti odotettu! Isäntäperheeseen tutustuminen oli yksi hienoimmista asioista kesän aikana.

Minä ja mun hostsiskot ennen baseball-pelin alkua


Ohjelma vaihdossa oli todella monipuolista ja kiinnostavaa. Meillä oli esimerkiksi museo- ja yliopistovierailuja,vastaanotto Suomen suurlähetystöllä,  johtajuustyöpajoja, yritysten ja järjestöjen toimintaan tutustumista, kolmen päivän retki West Virginiaan, huvipuistovierailu ja senaattori Kingin tapaaminen. Kirsikkana kakun päällä me päästiin käymään White Housessa, Capitiol Hillillä ja Supreme Courtissa. AFS:n puolesta järjestettyä ohjelmaa oli noin kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja loput päivät me saatiin olla isäntäperheiden kanssa tai viettää aikaa keskenämme.

Yleensä me suomalaiset päädyttiin viettämään vapaa-aikaa yhdessä. Me käytiin yhdessä esim. museoissa, shoppailemassa, picniceillä, elokuvissa ja syömässä. Käytiin myös katsomassa nähtävyyksiä ja käytiin uimassa sekä pidettiin pool partyt!

Ja koska kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, laitan tähän muutamia kuvia mun kesältä!

Capitol building kesäkuussa


Hävittäjäsimulaattorilla lentämistä Lockheed Martinilla


Vapaudenpatsas New York Cityssä

4th of Julyn juhlimista yhdessä isäntäperheen ja naapuruston kanssa 

Future Leadersit Valkoisen talon vierailun jälkeen



Senaattori Kingin tapaaminen yhdessä Amerikkalaisten Future Leadersien kanssa

Kaikenkaikkiaan kesä oli todella mahtava, opettavainen ja innostava. Mä oivalsin sen, että pärjään yksinkin tuolla maailmalla ja musta tuli myös rohkeampi, itsevarmempi ja avoimempi. Nykyään uskallan käyttää myös englannin kieltä rohkeammin. Oppimieni asioiden lisäksi sain monta uutta ystävää, toisen perheen ja unohtamattomia kokemuksia. Kesä avasi mun silmät myös siihen, mitä todella haluan tehdä tulevaisuudessa.

Haku ensi kesän Future Leaders-vaihtoon on nyt auki! Lisää infoa hausta löytää AFS Suomen nettisivuilta ja @afsfinland Instagram-tililtä. Jos haluat lukea lisää mun kesästä tai katsoa lisää kuvia, se onnistuu @evillamaailmalla Instagram-tilin kautta tai Maailmalla Evillan kanssa blogista http://maailmallaevillankanssa.blogspot.com/
Toki multa voi myös suoraan tulla kysymään, jos haluaa tietää jotain lisää Future Leaders-vaihdosta, vastaan enemmän kuin mielelläni!

Teksti ja kuvat: Evilla Lumme

maanantai 22. lokakuuta 2018

"Muistakaa käydä äänestämässä!" - Pekka Hakalan terveiset Lyseonpuiston lukion opiskelijoille

Perjantaina, 12. lokakuuta Lyseonpuiston lukion opiskelijat saivat vieraan Euroopan unionista. Pekka Hakala kirjoitti  ylioppilaaksi vuonna 1986 Ounasvaaran lukiosta ja lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa, valtiotieteitä ja historiaa Helsingin yliopistoon. Opiskelijajärjestöissä toimimisesta oli hyötyä kun hän  päätti hakea töihin EU:iin. Monivaiheisen valintaprosessin läpäistyään Hakala pääsi unionin palvelukseen ja nyt hänellä on takanaan jo 22 vuoden ura unionin palveluksessa. Tällä hetkellä Pekka Hakala toimii Euroopan parlamentin ulkopoliittisen yksikön päällikkönä.
Pekka Hakala teki Lyskalla täyden ”työpäivän”, sillä pidettyään aamulla päivänavauksen koko koululle hän osallistui
päivän mittaan kolmelle oppitunnille.


Pekka Hakala Euroopan unionista vieraili vanhassa opinahjossaan.


Päivän viimeisellä oppitunnilla hän kertoi työstään taloustiedon kurssin opiskelijoille. Aluksi hän tenttasi opiskelijoiden EU-perustietoutta.Hakala korosti kielten opiskelun merkitystä silloin kun opiskelija on aikeissa hakeutua kansainväliselle uralle. Myös ruotsin kielen taidosta on ollut hänelle erityistä hyötyä unionin palveluksessa.


Hakalan alaisuudessa työskentelee n. 30 henkilöä, jotka edustavat 13 kansalaisuutta. Henkilökunnan työtehtäviin kuuluu esimerkiksi pöytäkirjojen laatiminen, taustaselvityksien tekeminen eri valtioiden tilanteista, toiminnan johtaminen työryhmissä, kokousten järjestäminen. EU:ssa on 28 jäsenvaltiota ja parlamentissa esitetyt puheenvuorot tulkataan 24 kielelle! EU:ssa on töitä monipuolisesti, ekonomisteille, juristeille, humanisteille.


Tunnin loppupuolella opiskelijat esittivät kysymyksiä Hakalalle. Häneltä kysyttiin mm. sitä, voiko hän tehdä työtään Suomesta käsin. Toisin kuin parlamentin jäsenet virkamiehet sekä työskentelevät että asuvat Brysselissä. Suomesta käsin et voi työskennellä EU:n virkamiehenä. Kun Hakalalta kysyttiin sitä, miten unioni on pyrkinyt edistämään yhteistä eurooppalaista identiteettiä, oli Hakala vastaus mielenkiintoinen. Hän ei nostanut ensimmäisenä esiin ulkoisia symboleja, lippua, hymniä jne. vaan yhteistyön ja yhteiset arvot, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, toimintamahdollisuudet omien maarajojen ulkopuolella. Lopuksi opettaja kysyi Hakalalta mielipidettä EU-virkamiehen palkkatasosta. Hakala totesi palkkatason olevan ”hyvä”, toki suomalaisen näkökulmasta Brysselissä asuessa ympäriltä puuttuu turvaverkko: perhe, vanhat ystävät yms.


Sekä päivänavauksessa että oppitunneille Hakala korosti erittäin paljon sitä, kuinka tärkeä asia demokratia on meille kaikille. Muistakaa äänestää tulevissa vaaleissa oli Hakalan painokas viesti. ”Äänestäkää nuoria, nuoria naisia, myöskin nuoria miehiä” - näihin sanoihin Pekka Hakala päätti mielenkiintoisen esityksensä.

Enni Petäjäniemi, Ada Rantala
+ ope SJ.

perjantai 12. lokakuuta 2018

Vierailijoita Pudasjärven lukiolta

Markku Rajala (opo), Elisa Ranua (erityisopettaja) Lyseonpuiston lukion opo Anu Turunen ja erityisopettaja Kaija Törmänen ja Elisa Ranua (äidinkielen opettaja).

tiistai 9. lokakuuta 2018

Rocket scientists on their way to the deep space

We spent a fun day in Akrtikum at kids’ science week. During that week many elementary and primary school students came to do different tasks. I have no idea what the other tasks were just so you know. We PreIBs had two different tasks for the students. We built rockets with third graders and launched them into the sky. With 9th graders we used the parallax method to measure the height of the ceiling in Arktikum. The rockets were built of paper and everyone got to design and decorate their own rocket. There were many imaginative and different rockets decorated with different shapes and patterns. The rockets were then launched outside by using an empty plastic bottle which had pressure inside it. The bottle was connected to a pipe and the rocket was placed on the other side of the pipe. All you had to do was jump on the bottle and the rocket flew impressively long distance. I think we had as much fun as the kids when launching the rockets. We had interesting conversations about planets and rockets with the kids while we were still doing them. Sometimes it felt that they knew more things about space than we did. Using the parallax method was interesting. I’m not going to explain the whole process because I don’t remember everything. Basically we just measured the angle of the ceiling by using a wooden plank which had a thread hanging from it. This was probably the easiest part. After that there was a whole lot of calculating. The results were very close to the real height of the ceiling so I think everyone did well. While doing the calculations we talked about IB diploma programme with the 9th graders and I’m pretty sure we had a good impact on them, at least I hope so. The group I was with seemed very enthusiastic about the task even though it was math (sorry math teachers). There was another math task for the 9th graders but to be honest I don’t think that many groups actually did it. The first task was hard enough especially with the calculations. But overall everything went smoothly and everyone had fun. We preIBs definitely want to do something like this again and one of the reasons might be because we didn’t have to sit in class.


Kuvateksti: The IB Rocket

Kirjoittaja: Taika Karinen, PRE IB


torstai 24. toukokuuta 2018

Lomaa odotellessa

Kesäloma lähestyy jo - onneksi - hurjaa vauhtia. Tässä muutama runo odotellessa.



 Val-
                       kea lin-
tu halkoo
   taivasta siivil-
 lään, liitää yli
              merten ja kor-
                                  keimpien vuori-
en ilman pelkoa, se
         nousee korkeammal-
        le kuin ihmissilmä voi
          kantaa, tavoittamattomiin,
                                   katoaa äärettömyyteen nous-
                                                    ten ylemmäs ja ylemmäs,
                                se on ollut siellä mistä
yksikään ei ole palannut, se on nähnyt kaiken maan
ja  taivaan  välillä kirkkaampana   kuin kukaan muu, se  kulkee
               tuulten mukana,   nousee kanssa auringon,  kiertää maata kuun lailla  eikä
            laskeudu koskaan,    tuo
                                             valkea lintu näkee kai-
                                          ken, tietää minne
                                      muuttolinnut pake-
           nevat kylmyyttä, miksi
                              päivä laskee iltaan, mitä
    taivaanrannan  takana on,
       mitä tapahtuu  auringon-
            laskun jälkeen kun maail-
    ma nukkuu, ei ole mitään,
                       mitä tuo valkea lintu ei
            tietäisi,  onhan se lii-
                              tänyt taivaalla
        kaiken alus-
      ta as-
        ti.



  Lähde mukaani

Herää   auringonlaskun   aikaan.
Pue yllesi parhaat vaatteesi.
Tule, sinulla on jo kiire.
Älä   katso  taaksesi.
               Älä sano mitään.
Hymyile vain.
Kuuntele
ja
katso.
Odota.
   Hetki vielä.
           Älä pelkää minua.
               Olethan tuntenut minut aina.
                                                   Nyt sinä olet valmis lähtemään,
            aloittamaan         kaiken alusta.



Kesä sinussa

auringonpaiste silmissäsi
hiuksissa kesäheinä
varpaissa vetten vaahto
henkäyksesi lämmin tuuli
liikutat lehmuksia
sotket hiukset
keinutat laineita
nostat linnut taivaalle
kauan olen odottanut sinua
ja kauan tulen kaipaamaan



Runot: Anni Aittaniemi